lauantai 17. toukokuuta 2014

Some – uhka vai mahdollisuus suomen kielelle?

Oikeinkirjoitus herättää tunteita sosiaalisessa mediassa. Usein kirjoittamiseen suhtaudutaan somessa rennosti, ja viimeisen päälle viilattua tekstiä voidaan jopa vieroksua. Kielenhuoltaja Minna Pyhälahti analysoi, että osa kirjoittajista ei välitä siitä, että tekee virheitä. Jokainen on varmasti myös törmännyt somessa "kielipoliiseihin", joille oikeinkirjoitus on niin tärkeää, että he kommentoivat ja korjaavat muiden tekemiä virheitä.

Yle uutisoi, että eniten somessa ärsyttävät yhdyssanavirheet. Säpinää somessa aiheutti myös Suomen kielen lautakunnan päätös siitä, että rakenne "alkaa tekemään" on hyväksytty yleiskielessä alkuperäisen "alka tehdä" -rakenteen rinnalla. On luonnollista, että kieli muuttuu käytössä jatkuvasti. Suomalaiset ovat kuitenkin huolissaan siitä, että suomen kieli taidetaan yhä heikommin ja kieli köyhtyy somessa. Some voi kuitenkin myös rikastuttaa kieltämme.

Arvostan itsekin hyvää kirjoitustaitoa ja mielestäni on tärkeää, että pieni kielemme pidetään elinvoimaisena. Kielipoliisin työ ja toisten kirjoitustaitojen kritisoiminen eivät kuitenkaan aja asiaa. Avain olisi mielestäni keksiä keino, jolla ruokitaan kiinnostusta suomen kieltä ja hyvää kirjoitustaitoa kohtaan. Someen kannattaa suhtautua mahdollisuutena uhkakuvien piirtelemisen sijaan.


tiistai 29. huhtikuuta 2014

#HHsomea-kurssi päättyy, mutta Somenseisojan matka jatkuu



Sosiaalinen media tutuksi -kurssi on päättymäisillään, joten se olisi sitten itsearvioinnin paikka. Tavoitteenani oli tutustua uusiin tuttavuuksiin some-kartalla ja pohtia, mihin ja miten niitä kannattaa käyttää. Halusin tutustua siihen, miten erilaiset ihmiset käyttävät erilaisia sosiaalisen median kanavia. Lisäksi toivoin kurssin vahvistavan omaa ääntäni sosiaalisessa mediassa.

Mielestäni pääsin omat tavoitteeni täyttyivät, sillä olen oppinut uutta sosiaalisesta mediasta sekä sen käyttötavoista ja saanut lisää rohkeutta somettamiseen. Koen, että olen aiempaa vapautuneempi ja uskallan tuoda omaa persoonaani aiempaa selkeämmin esille postauksissani. Sosiaalisen median parissa riittää aina uutta opittavaa ja uusia ilmiöitä, joten tutkimusmatkani jatkuu edelleen. Voisin jatkossakin bloggailla someen liittyen ja suunnittelen myös uuden bändiini ja musiikkiin liittyvän blogin perustamista.

Kurssin alussa päätin, etten halua bloggailla tässä blogissa mistään, mikä ei liity sosiaaliseen mediaan. Halusin myös keskittyä annettujen tehtävien ohella rustailemaan asioista, joiden ajattelin kiinnostavan sosiaalisesta mediasta kiinnostuneita. Aiheita mielessäni olisi ollut enemmänkin, mutta halusin käyttää aikaa bloggaamisen lisäksi myös some-kanavien ja aiheeseen liittyvien uutisten, blogien ja muiden tekstien parissa.

Muiden kurssilaisten blogeja ja ajatuksia oli mielenkiintoista lukea. Lueskelinkin niitä säännöllisesti, mutta täytyy myöntää olisin voinut olla aktiivisempi kommentoimaan muiden bloggauksia. Ehkä sillä olisin itsekin saanut enemmän kommentteja omiin kirjoituksiini. Blogien lukemiseen ja kommentoimiseen saa kuitenkin uppoamaan yllättävän paljon aikaa. Haluan kiittää opettajiani ja kurssitovereitani mukavasta kurssista ja bloggausteni kommentoimisesta ja toivottaa mukavaa kevättä ja kesää.



maanantai 28. huhtikuuta 2014

Älypuhelimet kiinnostavat nuoria enemmän kuin live-musiikki

Mediassa on käsitelty viime aikoina sitä, että suomalaiset käyvät aiempaa vähemmän keikoilla. Samaan aikaan, kun aktiivisten kävijöiden määrä on vähentynyt, keikkojen määrä on lisääntynyt. Helsingissä keikoista on jopa ylitarjontaa.

Erityisesti nuoret kuluttavat musiikkia muulla tavalla kuin käymällä keikoilla. Ylen mukaan Marko Nuutinen (Suomen ohjelmatoimistot ja agentit ry) pitääkin nykyään älypuhelimia ja nettiä live-keikkojen kilpailijoina, sillä nuoriso kuuntelee musiikin sieltä.



Keikkojen merkitys artistien tulonlähteenä on kasvanut, koska levyjen myynti on laskenut. Mikä siis neuvoksi, kun myös kävijämäärät ovat laskeneet? Miten nuoret saadaan löytämään live-musiikin hienous? Pitääkö tässä alkaa kehitellä virtuaalikeikkoja? Ja tehdä visuaalisia albumeja Beyoncén jalanjäljissä?







lauantai 26. huhtikuuta 2014

Paulig hyödyntää Youtubea uudessa Presidentti LAB -sarjassaan

"Oho" ajattelin, kun bongasin Markkinoinnin & Mainonnan uutisen Pauligin uudesta Youtube-sarjasta, Presidentti LABista. Sarjassa 19-vuotias vloggaaja Miisa ja barista Robin leikittelevät kahvimielikuvien ja makuelämysten kanssa. Robin on kahvi-intoilija, mutta Miisa ei juo kahvia, mikä antaa hauskan twistin jo muutenkin mielenkiintoiselle ja luovalle idealle.

Ensimmäisessä jaksossa Miisa ja Robin saavat haasteen ottaa selvää siitä, miten kahvin väri vaikuttaa sen makuun. Mikä sopisikaan paremmin some-haasteiden aallonharjalla kuin se, että myös katsojat voivat ratkaista haasteita omalla tavallaan ja jakaa Instagramissa, Twitterissä ja Youtubessa.


En itsekään ole intohimoinen kahvinjuoja (juon kahvia harvoin ja silloinkin maitoa saa olla reilusti), mutta tätä aion seurailla ja inspiroitua sarjasta tavalla tai toisella.

maanantai 21. huhtikuuta 2014

Missä some-kanavassa postata mitäkin?

Oletko miettinyt koskaan, missä some-kanavassa kannattaa postailla mitäkin? Eri kanavat soveltuvat parhaiten vähän eri tyyppiselle sisällölle. Ajattelin jakaa tällä kertaa blogissani hyvän kuvion, jonka avulla on helppo hahmottaa, mikä vetoaa missäkin kanavassa.

http://www.lifehack.org/articles/communication/which-social-media-should-you-post-that-thing-you-want-share.html 

Kuvio on melko suppea, mutta siinä on hyviä pointteja. Olisi kuitenkin kiinnostavaa kuulla, mitä ajatuksia tämä herättää muissa sosiaalinen media tutuksi -kurssin opiskelijoissa. Onko jollakulla esimerkiksi eriäviä huomioita takataskussa?

tiistai 15. huhtikuuta 2014

Päivitykset sosiaalisessa mediassa: Pituudella on väliä



Pituudella on väliä – some-postauksissa nimittäin. Törmäsin Kervan Leen (Fast Company) kirjoitukseen, jossa syvennytään ihanteellisiin some-postausten, blogien ja otsikoiden pituuteen.  Suosittelen aiheesta kiinnostuneita lukaisemaan sen itsekin.

Yllättävää oli se, että itse asiassa Twitterissä voi menestyä pidemmillä postauksilla kuin Facebookissa tai Google+:ssa, joissa merkkejä on käytettävissä enemmän kuin Twitterissä. Vai onkohan siinä syy asiaan?


  • The Buddy Median tutkimuksen mukaan 71100 merkin Twitter-päivityksiä eli twiittejä uudelleentwiitattiin kaikista eniten.
  • Parhaiten Facebookissa pärjäävät 40 merkin päivitykset, ja alle 80 merkin Facebook-postaukset sitouttavat 66 % paremmin kuin yli 80 merkin postaukset. 
  • Google+:n käyttäjiin vetoavat parhaiten alle 60 merkin otsikot.
  • Ihanteellisen bloggauksen ehtii lukea 7 minuutissa (1600 sanaa).

Olen itsekin tullut siihen tulokseen, että mahdollisimman helposti silmäiltävät päivitykset toimivat parhaiten. Usein uutisvirtaa selaa silmäillen ja kuvia katsellen. Kaikista kiinnostavimpiin juttuihin voi paneutua tarkemmin. Harvoin kuitenkaan silloinkaan haluan lukea itse päivityksestä tekstiä kappaletolkulla, vaan mieluummin luen silloin pidemmän jutun linkin takaa.

Millasia huomioita olette tehneet asiasta?

perjantai 11. huhtikuuta 2014

Julkaisin bändini kanssa sinkun ja musiikkivideon

Olen jo jokusen kerran maininnut blogissani bändini My Reflectionin, joka oli myös tradenomiopintojeni alulle puskeva voima. Samalla bändini on syy siihen, miksi päätin osallistua Haaga-Helian Sosiaalinen media tutuksi -kurssille, minkä seurauksena kirjoittelen tätä blogia.

Julkaisimme tänään uuden sinkun, joka kantaa nimeä This World Belongs To Us. Julkaisimme samalla sinkun aloitusraidasta, This World Belongs To Us (Tonight), musiikkivideon, jonka voi katsoa YouTubessa. Energisen nimikkorallin lisäksi sinkkujulkaisu sisältää kaipuuta henkivän biisin nimeltä Walk

Sinkku löytyy kokonaisuudessa mm. Spotifysta, iTunesista ja Amazonista. Jos metallimusiikki uppoaa vähääkään, niin kannattaa laittaa kuunteluun. Olisi ilo myös kuulla mielipiteitä ja kommentteja niin videosta kuin sinkustakin.

Sinkun saama vastaanotto on tähän mennessä vaikuttanut lupaavalta. Seuraan jännityksellä sanan leviämistä mediassa ja somessa. Esimerkiksi Findance.com julisti jo otsikossaan, että meikäläinen syöksyy Suomen kuumimpien metallilaulajien joukkoon.